(Varoitan jo aluksi ettei meillä ole nyt asiaankuuluvaa kuvamateriaalia vaikka oisin kovasti halunnu.. :/)
Vaan ettenkö ollu puolkuollu kun tarvottiin toverin ja hänen kahden koiransa (Neelan kanssa samanikänen saksanpaimen-uros sekä sekarotuinen iso aikuinen uros) kanssa umpihangessa pari tuntia. Välillä tuntu jo että elämä voittaa kun lunta oli vähemmän mutta sitten sitä taas mentiin. Voiko ihmisellä olla näin huono kunto? No kyllä voi! Ainakin tällä ihmisellä. Unohdin kaiken lisäks rukkaset autoon ja päällä ei muutenkaan ollut liikaa vaatetta - varsinkaan montulla seinämän kiipeämiseen joka vei miun voimat ihan totaalisesti. Ens kerralla laitan pilkkihaalarin ja miljoona kerrosta alle - tai ehkä en sittenkään, sitten läkähdyn kuumuudesta.Olevinaan oli vielä hyvät ja pitkävartiset kengät mutta paskanmarjat ku kaikki lumi tuli sinne sisälle.. :D
Neela kuitenkin ainakin näytti nauttivan ja harmittelinkin jälkeenpäin että olin kameran unohtanu kotiin. Sää oli melko harmaa mutta silti oisin voinu pikkuveikan järkkärillä (jota muuten aina lainaan [lue: pöllin] jos tarvitsen) saada ihan julkaisukelpoisia otoksiakin. Noh, näin tällä kertaa. Lenkin jälkeen jäin toverin luokse istumaan kun odottelin että lossilla loppuis tauko ni pääsisin sitten sinne jonottamaan ilman että pitää odottaa tauon loppumista. Tiet oli kamalassa kunnossa mutta ehjänä ollaan. :)
Kävin hakemassa entiseltä asunnolta pakkasesta luut, joita ostin eräältä emolehmätilalta tuosta Pohjois- ja Etelä-Karjalan rajalta. Ei ollu kallista kaks kiloa sopivaksi sahattuja hiehonluita + vähän lihaakin, kun hintaa jäi neljä euroa. Käyn jatkossakin siellä kun poikaystävän mökki sijaitsee melkein naapurissa.
Eilisestä voisin kertoilla sen verran että Kuopion Ikean reissun jälkeen innostuin lähtemään vielä Neelan kanssa koirapuistoon. Vaihtoehtoja oli kaksi; Rantakylä/Utra tai Koivuniemi ja koska en jälkimmäisestä tiennyt olevankaan niin päädyin kokeilemaan sitä. Puistossa oli sinne mennessä mies mustan belgianpaimenkoira-uroksen kanssa sekä nainen jackrusseli-nartun kanssa (tai ehkä se oli mix?) mutta jälkimmäinen koirakko häippäs melkein heti. Tilalle ei tullutkaan enää niin yhtä mukavaa; vaan pariskunta suursnautserinsa kanssa joka yritti kirjaimellisesti hyppiä Neelan päällä. Eihän se iso uros ehkä tottele jos sitä komentaa hissuttelemalla... :) Vai mitä? Mie jouduin jo menemään väliin ja häätämään aika kovalla kädellä sen uroksen pois mutta sitten onneks se poppoo tajus lähteä pois kokonaan, saipahan belgi ja Neela jatkaa leikkimistä - ne kun osas leikkiä nätisti.
Pienen koirapuistoiluhetken päästä käytiin vielä kaupungin kupeessa harjoittelemassa käppäilyä. Oisin toivonu niin kovasti että joku koirakko olis tullu vastaan ni oisin toden teolla keskittyny ohitustilanteeseen mutta ei. Pääasia että Neela kulki nätisti ja saatiin pari hienoa "seuraamis"pätkääkin! :)
Näin tällä kertaa, mitähän ensi kerta tuo tullessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti