 |
| (c) Sannamari |
Möffe on vähän reilu vuoden vanha jackrusselinterrierin ja japaninpystykorvan sekoitus. Möffe on yksi niistä koirista, joita Neela näkee melkein päivittäin. Muistuttaa japsia, mutta on luonteeltaan enemmän jackrusseli - perus ärrieri. Kova poika juoksemaan. On kolmikon (=Neela, Babi ja Möffe) "hiljainen sivusta seuraaja".
 |
| (c) Sannamari |
Möffen aisapari Babi. Reilu 3-vuotias tollerin miniversio, vaikkakaan hänessä ei eo. rotua ole. Pumin, pulin ja mäyräkoiran rakkauden hedelmä. Babilla on omalaatuinen luonne, mutta muuten hän on kyllä mitä ihastuttavin persoona. Alku ei meillä Neelan ja Babin kanssa ollut helppo, mutta "taistelu" on tuottanut tulosta ja neitokaiset tulevat jo hyvin toimeen keskenään.
 |
| (c) Ella |
Veeti, 6v ja Ippa 10v sileäkarvaiset colliet. Nämä koirat ovat olleet Neelan elämässä mukana siitä asti, kun neiti oli ihan pikkupentu. Veeti ja Ippa onkin siis ns. isosisaruksia ja ainakin sisko muistaa komentaa, jos saksalainen piippaa hänen mielestään liikaa. Tämä onkin melkoinen kolmikko, kun ne lasketaan montulle juoksemaan. Neela vie pallon, kepin tai frisbeen ja isoveikkaa kiukuttaa, mutta "jos muodon vuoksi juoksen mukana". Ippa ei niinkään teinistä välitä, mutta Veeti tykkää leikkiä ja pyytääkin monesti leikkiin mukaan.
On monia muitakin satunnaisia koirakavereita, kuten hippasen Neelaa nuorempi sakemanni-hoffi Nala. Tällä kaksikolla leikit menevät yksiin, koska ovat niin samanlaisia ja melkein saman rotuisiakin. Neelalla oli puolvuotiaana kaverina ajokoira-bokseri-labbisuros Luca ja nämä olivatkin yhdessä välin kuin paita ja peppu, mutta koulun loppuminen ja paikkakunnan vaihto ajoi tämän kaksikon erilleen.
Neela tulee pääpiirteittäin kaikkien koirien kanssa toimeen ulkona, hihnalenkillä hankaluuksia tuottaa koiran uteliaisuus toisia koiria kohtaan. Sisälläkin erittäin hyvin, jos kyseessä ei ole Babi joka tulee. Ei se sillekkään tee muuta, kuin murahtaa pari kertaa ja sen jälkeen ne on kuin ei mitään. Toisaalta, nyt kun teini on isompi, on sille tullut vähän taipumusta "vartioida ja omistaa". Muistanette varmaan, kun kerroin Zerosta, joka oli meillä hoidossa? No, ei onneksi nyt viime aikoina ole ollut samanlaisia kujeita.
Jos tavataan uusi koira, enemmän jännitän sitä, kuinka toinen koira ottaa Neelan vastaan kuin se, mitä Neela sanoo toisesta koirasta. Tallilla on vanha belgianpaimenkoira, joka ei toisista koirista piittaa, mutta Neela on onneksi hyvin alistuvainen ja tietää paikkansa laumassa sekä tajuaa pysyä vanhuksesta kaukana - aina välillä.
Loppuun vielä muutamia talvikuvia, joita ehdin nappaisemaan kun tuli ensilumi. :)
