Haaste!

Tämä onkin ensimmäinen haasteeni johon minut haastoi Sudesta ihmiseksi ja taas takaisin-blogin pitäjä. :)

SÄÄNNÖT
- Kerro 11 asiaa itsestäsi.
- Vastaa haastajan 11 kysymykseen.
- Keksi 11 uutta kysymystä.
- Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
- Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät.

11 ASIAA MINUSTA
1. Olen tullut isääni, koska koko ajan pitää olla menossa jonka takia asiat unohtuu - tämä luettaneen paheeksi. Pitäisi osata asettua aloilleen.
2. Kiinnyn helposti kaikkeen enkä osaa luopua. Olen sellainen "ehkä tarvitsen tätä vielä joskus"-tyyppi.
3. Yksi syy koiran hankkimiseen on saada itseltä painoa putoamaan lenkkeilyjen myötä.
4. Haaveilen rekkakuskin- tai metsäkonekuljettajan ammatista ja ehkä haenkin metsäkoneenkuljettajan koulutukseen aikuispuolelle.
5. Kärsivällisyys ei ole vahvuuteni.
6. Olen hieman ailahtelevainen ja mielialat vaihtelevat, ensin haluan jotain mutta kohta taas en - ärsyttävää.
7. Valitettavasti elän periaatteella "en tunne mutta tuomitsen", siksi olen ehkä vähän hanakka tutustumaan uusiin ihmisiin. Tietynlaiset ihmiset saavat tutustumaan helpommin mutta jotkut ovat totaalinen "no no".. Kun tutustun, en ujostele vaan juttelen ihan avoimesti kaikesta.
8. Olen hyvin mustasukkainen minulle rakkaista hevosista vaikkeivät ne olisikaan omia.
9. Olen todennut etten ainakaan toistaiseksi osaa lopettaa osittain ainutta pahettani, alkoholia kun en pahemmin käytä.
10. Tiettyinä päivinä miulla on sosiaalisten tilojen pelko kun ennen olin paljon avoimempi ja lähdössä kaikkeen mukaan. Vetäydyn siis kuoreeni hyvin helposti.
11. Harmittelen että minuun ei pidä enää vanhat kaverit yhteyttä omista yrityksistäni huolimatta.

KYSYMYKSET MINULLE  
1. Millaisia ihmisiä arvostat?
- Arvostan ihmisiä jotka ovat minulle aidosti ystäviä ja itsestäänselvyytenä mukaan lasketaan myös vanhempani.

2. Mikä saa ihosi kananlihalle?
- Jos joku laulaa erittäin hyvin - niin hyvin että tulee kylmät väreet ja iho menee kananlihalle. Näitä kappaleita tai cover-versioita ei ole monia.

3. Aamu- vai iltavirkku?
- Ehdottomasti ilta!

4. Millaisena näet itsesi viiden vuoden kuluttua?
- Jaa-a... Toivottavasti avoimempana ja rohkeampana kuin nyt. Aloillaan asettuneena.

5. Mikä konkreettinen asia saa sinut iloiseksi?
- 
6. Leffa vai kirja?
- Leffa, tosin näittenkin suhteen oon nykyisin hyvin nirso.

7. Paras kaupunki?
- Tykkään hyvin paljon Parikkalasta koska siellä on vielä niin paljon uutta ja outoa opittavaa.

8. Millaisen lemmikin tahtoisit?
- Omastani haluan hyvin tottelevaisen ja motivoituneen. 

9. Haluaisitko muuttaa itsessäsi jotain? Mitä?
- En.. Tai ehkä haluisin olla kärsivällisempi ja vähemmän hellyydenkipeä.

10. Lempikielesi?
- Suomi

11. Hopea, kulta vai valkokulta?
- Hopea

KYSYMYKSET HAASTETUILLE
1. Kesä vaiko talvi? Miksi?
2. Jos olisit halunnut muuttaa elämässäsi jotain, mitä se olisi?
3. Mikä on lempimatkakohteesi?
4. Minkälaisesta tulevaisuudesta haaveilet? Olisiko se kenties punainen tupa ja perunamaa?
5. Tavoitteesi seuraavalle vuodelle?
6. Lempivaatteesi missä mieluiten vietät aikaasi?
7. Millaista musiikkia kuuntelet mieluiten?
8. Jos perustaisit yrityksen, millaisen perustaisit?
9. Kuka on tärkein henkilö elämässäsi? Vain yksi!
10. Sipsit vai suklaa? Kenties joku muu sittenkin?
11. Voisitko kuvitella itsesi metsäkoneenkuljettajaksi?

Ja haasteen laitan eteenpäin:
Sakemannit Niilo ja Jalo 
Aada ja Cujo
Acting Top Dog
Karvahelvetti
Living with Rex
Loki-blogi
Treenailuja ja koiramaisia ajatuksia
Vilman blogi
Punaturkin elämää

Päivän naurut!

Löysin saksanpaimenkoiran rotumääritelmää etsiessäni vähän omalaatuisen "määritelmän" joka miun on ihan pakko jakaa teidän kanssa ja jolle tyrskähtelin yksinäni.. :D

Yleisvaikutelma:
Saksanpaimenkoira on keksikokoinen, omasta mielestään jättimäinen, kulmakunnan voimakkain ja lihaksikkain koira.

Tärkeitä mittasuhteita:
Urosten säkäkorkeus on 60-65 cm ja narttujen 55-60 cm, ylettyy vaivattomasti nappaamaan nakin ruokapöydältä. Kropan pituus on noin 10-17 % säkäkorkeutta suurempi, mutta venyy tarvittaessa koko sohvan mittaiseksi.

Luonne ja käyttäytyminen:
Humoristinen, oma-alotteinen, avulias ja tuppautuva jokapaikanhöylä, jota myös seura-, vahti-, suojelu-, palvelus- ja paimenkoirana käytetään.

Pää:
Kiilamainen pallero joka pyörii vartalon etuosassa. Pään sisältä saattaa toisinaan kuulua ääniä.

Silmät:
Havaitsee helposti naapurin kissat ja pimeässä puskissa vaanivat näkymättömät pikku-ukot.

Korvat:
Ne töttöröt siinä pään päällä valikoivat ja suodattavat ääniä koiran mieltymysten mukaisesti.

Leuat/hampaat/purenta:
Kovassa käytössä varsinkin elon alkutaipaleella. Käytetään ensin nilkkojen ja varpaiden puremiseen, joista siirrytään kenkien ja kirjojen silppuamisen kautta aina sohvan raateluun saakka. Puruluihin hampaita ei käytetä.

Kaula:
yhdistää pään ja vartalon, siihen laitetaan kaulapanta."Kaulapanta? Kaulapanta! Sä laitoit mulle kaulapannan! Jee! Minne nyt mennään?! Etkö sä vielä ole saanut sitä ovea auki?! Ovi auki nyt! Mä en kestä enäääääääää!"

Runko:
sisältää mm mahan. Sinne uppoaa vain sitä kalleinta koiranmuonaa. Oveluudella myös ihmisruokaa. Ja kompostiroskaa ja hevosenkakkaa ja...

Eturaajat:
etujaloilla voi kaivautua kukkapenkkiin ja muovimaton alle. Nostamalla etujalkaa ihmiseen päin saa herkkupalan.

Takaraajat:
Takajalkojen holtiton heiluminen paljastaa koiran unen olevan sitkeää sorttia. Nostamalla takajalkaa ihmiseen päin saa huutia.

Käpälät:
ovat koiran hellyttävin kohta, hyvä että niitä on neljä.

Häntä:
on se vehje peräpäässä, joka heiluu, pyörii, huojuu, sojottaa, vatkaa, paukuttaa ja roikkuu mukana. Sitä pitää ajaa takaa ja varoa ovia sulkiessa.

Liikkeet:
Saksanpaimenkoira on ravaaja. Se on myös laukkaaja, löntystäjä, hyppääjä ja hiipijä. Harvoin patsasteleva.

Nahka:
On päiviä, jolloin koiraa voi muistuttaa, että koirannahka sopii rukkasten tekoon.

Karvapeite:
Oikea saksanpaimenkoiran karvapeite on irtonainen, leijuva ja tiukasti kankaisiin tarttuva. Ympäri vuoden.

Väri:
Löytyy laidasta laitaan, saviojassa lutraus saattaa tummentaa väriä hyvinkin paljon. Värillä ei ole väliä, vanhemmiten se haalistuu joka tapauksessa.

Koko ja paino:
Urokset: säkäkorkeus 60-65 cm, paino 30-40 kg. Sopii just eikä melkeen isännän syliin. Nartut: säkäkorkeus 55-60 cm, paino 22-32 kg. Sopii just eikä melkeen emännän syliin.

Virheet:
Niitä ei ole! Tuomari oli epäpätevä puusilmä. Säässä ei ollut kehumista ja kentänlaidallakin oli jotain häiritsevää toimintaa....

----
+ Etin rotumääritelmää ihan sen takia koska kuulin eilen ettei Neela mukamas ole puhdas sakemanni eikä sen myötä myöskään paperikoira. Ensin kihis mutta sen jälkeen nauratti. Kaikkea sitä kuulee! Harmi ettei ollu papereita näyttää sille naiselle. :D

++ Arvontainfoa tulossa taas pian, odotellaan edelleen osallistujia.

Arvontainfo + kuulumisia

Nyt vihdoin ja viimein saatiin se 15 lukijaa täyteen joten laitan nyt vähän arvontainfoa. :) Kysyn nyt lukijoilta mikä olisi teistä mieluisin arvonnan palkinto?

• Koiran lelu
• Hyvinvointituotteita (mietin tassuvoidetta)
• Joku luupaketti
• Joku muu, mikä?

Sellainen ehdotus minulla kuitenkin olisi, että teillä on mahdollisuus kerätä yhdestä kolmeen arpaa. Tämän tavan näin eräässä toisessa blogissa enkä usko että ketään haittaa jos tätä ns. "lainaa" ja improvisoi koirablogille sopivaksi. Eli siis:

1. arvan saa mikäli kirjoittaa kommenttilaatikkoon nimensä ja sähköpostiosoitteen
2. arvan saa mikäli liittyy lukijaksi ja ilmoittaa siitä kommenttilaatikkoon
3. arvan saa mikäli tekee kaikki eo. jutut ja mainostaa tätä blogia omassaan, ilmoittaen tietysti että näin on tehnyt ja että se on tarkistettavissa.

Kuulumisia

Meillä Neelan kanssa menee erittäin kivasti siitäkin huolimatta että uhma nostelee päätänsä ja juoksut tekevät tuloaan. Välillä korvat on koiralla koristeena mutta välillä tottelevaisuus ja motivaatio on 100-prosenttista. Muunmuassa viime viikonloppuna tehtiin Neltsin kans sellanen vajaan tunnin lenkki jolloin miullakin oli oikeasti kivaa, koira totteli ja ihmisten ohitukset onnistuivat 3/3:sta. 

Mielenvirkistykseksi opetutin koiralla leiki kuollutta- ja molemmat tassut-käskyt. Ei sinänsä oo seksuaalista merkitystä näillä tai tulevaisuutta ajatellen hyötyä mutta kun ei kehtaa treenata tottista uhman takia. Ootan kylläkin innolla että pääsis taas treenaamaan kunnolla ja ehkä myös jollekkin kurssille missä sais vinkkejä mm. koirien ohituksiin kun tämä on vähän yli-innokkaana menossa tervehtimään vaikka en koskaan ole vieraita koiria päästänyt hihnassa tutkimaan..

Olen myös todennut että siitäkin huolimatta ettei äitini tykkää koirista, Neelasta on tullut sille hyvin tärkeä - samoin muulle perheelle. Sen näkee hyvinkin pienistä asioista ja eleistä, mm. kotona ollessa pikkuveikkakin ulkoiluttaa koiraa. ;) Tämähän se oli tarkoituskin! Ollaan perheen kesken päätetty että jos keittiössä touhuaa ihmiset, koira ei hyöri jaloissa. Onneks ollaan tarpeeks monta kertaa käsketty se pois koska nyt melkein automaattisesti Neela jää näkymättömän rajan taakse istumaan tai makaamaan.

Huomatkaa! Mikäli teillä on jotain mukavia koiriin liittyviä haasteita tai mihin tahansa muuhun liittyvää niin minut saa haastaa. :)
Harrastan myös ratsastusta joten hevosiinkin liittyviä haasteita voin tehdä.

Arvontaa

Luvassa siis arvonta, mutta vasta sitten kun saadaan viidestoistakin lukija blogille! ;) Vielä en paljasta mitä on palkintona enkä kyllä vielä varmaksi mutta kun sen aika on, saatte lisäinformaatiota. Todennäköisesti tietysti jotain koiriin liittyvää.

Hehkutusta!

Oon niiiiiiiin ylpeä tuosta omasta uhmailevasta kakarasta kun tänään käytiin metsälenkillä koulun jälkeen vähän aikaa riehumassa ja Neela löyti sieltä kavereiden jäljiltä lumen seasta sellasen narulelun jämän joka osoittautukin sitten sille sellaiseksi "parasta ikinä"-jutuksi. Käytiin sitten tuossa meidän asuntolan takana riehumassa neidin kanssa niin että oli ulko-ovelta asti irti. Parkkipaikalla olikin porukkaa ja katoin et nyt se lähtee ja lähtikin - mutta juos ehkä parikymmentä metriä ihmisten suuntaan, pysähtyi, katsoi minnuun ja tuli sitten luokse kun kutsuin ja kysyin neidin tullessa missä lelu. Etittiin se hangesta ja mentiin sinne astuntolan taakse leikkimään ja voi että miten oli lapsi innoissaan!

Tehtiin myös sellaista harjoitusta että istutin Neelan viereen, sanoin odota ja pidin vähän pannasta varmuudella kiinni ettei heti juokse perään, heitin lelun ja tein käsimerkin (niinkuin haussa ja jäljestyksessä tehdään) ja "hae". Hitto miten se pinkas vauhilla lelun luokse ja toi sen miulle, palkkioksi sai sitten vetoleikkiä ja muuta riehumista. Parin toiston jälkeen ei tarvinnut enää pitää kiinni oikeastaan kun siinä vaiheessa kun heitin lelun.

Enkä tiedä mikä eilen neitiin meni kun lähdettiin pitkästä aikaa hihnalenkille kun nyt on vaan sen fleksin kanssa menty. Jo ulko-ovelta lähtiessä koiralla oli sellainen "teen mitä vain äiti"-asenne, kävin tupakkapaikalla tupakalla ja siellä oli ihmisiä. Ajattelin että nyt se vetää miuta varmasti pitkin ja poikin niiden toisten ihmisten luokse mutta ei vaan neiti tuli vasemmalle puolelle viereen kävelemään ja kulki melkein koko matkan ihmisten ohi kiinnittämättä niihin huomiota. Lenkilläkin se ei vetänyt yhtään vaan mennä jolkotteli kuin ennenmuinoin ennen uhmaikää.

Pakko sanoa että viimeaikaisen käytöksen perusteella tämä on ollut sitä "SUPERVAU"-käytöstä! Kauhulla siis odotan koska taas muuttuu viikariksi ja nautin näistä superhyvistä hetkistä.. 

Sitten vielä yksi asia, nyt on Mustissa ja Mirrissä alennuspäivät ja katselin meille kaikkea kivaa - nähtäväksi jää tuleeko mitään hommattua. :D

Peti, L 107cm ovh 89€, ale -70% 26,70€

Juuttilelu ovh 13,90€-15,90€ -70% 4,17-4,77€

 Ja paaaaaaaaaljon kaikkea muuta. :)

Hei lukijat rakkaat, olisiko teillä postaustoiveita? :--)

Uusi vuosi, uudet kujeet

Nyt vihdoin ja viimein pääsin kirjoittelemaan taas. Uusi vuosi on lusittu ratin takana ja koiranhoitajan virkaa toimitti oma pikkuveljeni joka oli ainut meidän porukastamme jolle uskalsin koiran luottaa sinä iltana. Oisin kyllä halunnut olla enemmän koiran kanssa mutta koko ajan pukkasi kuskin keikkaa niin mentävä oli. Sinä aikana kuitenkin kun Neelan kanssa olin ja vaikka en ollukkaan, neiti ei pelänny raketteja ollenkaan - katseli vain häntä heiluen! Meillä meni siis uusi vuosi odotusten mukaisesti ja todistettavasti koira on hyvin reipas luonteeltaan. 

Neela 5.1.

Oltiin natiaisen kanssa viikonloppu kaksin kotona koska vanhempani ja pikkuveikkani lähtivät perjantaina autonhakureissulle Vantaalle ja olivat siellä sitten koko viikonlopun. Myö sitten Neelan kanssa otettiin lauantaina ja lähdettiin metsään jo ennen yhtätoista! (Yleensä olen vielä sillon yöpukeissa kahvikupin ääressä. :D) Jänskäsin jossain välin reissua että uskallanko laskea koiran irti koska tuolla liikkuu niin paljon muita koiria ettei luoksetulo olis edelleenkään varma varsinkaan nyt kun koira alkaa näyttää uhmaiän ja juoksujen merkkejä yhtä aikaa... Se on myös yksi syy miksi hankittiin metsälenkkejä varten fleksi.

Laskin sitten yhen hemmetin ison mäen jälkeen Neelan irti ja ihan onessaan neiti juoksenteli pitkin ja poikin. En kyllä kehtaa selittää enempää vaan saatte ihan itse katsella sitä riemua. :)