Kakkumestarin kakkuapulainen

Arvaatko voiko tätä vastustaa? Ite yrität päällystää kakkua ja perfektionistina saada kermavaahdon pilkulleen suoraan ja yks sählää vieressä ja yrittää pitkällä kielellä lipaista kakkua. :D Sen lisäks emännältä tipahti viinirypäle lattialle, jolla Neela kävi leikkimään muttei kuitenkaan syönyt. Arvatkaa kuka astu paljain jaloin sen rypäleen päälle? Nam! Mutta paras on silti hän, kakkumestarin kakkuapulainen. <3

Eli tästä pääteltäköön, että emännällä on synttärit! Sukulaisia on tulossa käymään ja innolla odotellaan, että nähdään pitkästä aikaa. Virallisesti vuosia tulee vasta huomenna (joo, niinkin turha luku kuin 19 - miksei suoraan 20.. ?), mutta tänään juhlitaan. Saas nähdä kuinka hurtta malttaa käyttäytyä, siitä lisää tuonnempana ja toivottavasti myös jonkun näköistä kuvasaastetta. :)

Arvonta on ratkennut!

Heipsan! 

Lueskelin tuossa vanhoja blogitekstejäni ja muistan, kun lupauduin arvonnan vihdoin ja viimein hoitamaan pois alta. :D Niimpä keräsin osallistujat arpoineen listalle, arvoin tulosautomaatilla voittajan ja se on....... Sakemannit Niilo ja Jalo! Heillä oli palkintotoiveena jokin hyvinvointituote, joten katsotaan minkälaisen yllärin keksinkään hankkia. ;)

Ilmoitan kolmikolle vielä henkilökohtaisesti voitosta, mutta isot ONNITTELUT! :)

Kalju koira

Voisko tää karvanlähtö jo loppua? Ei oo koiralla kohta enää karvaa mitä tiputtaa! :D Ite tein eilen omassa kotona suursiivouksen ja se ei ois onnistunu, ellei Sannamari ja Eetu ois vieny koiraa mukanaan hetkeks pois jaloista pyörimästä. Voi pyhä sylvi sitä siivotun karvan määrää!! 

Neelalla painaa uhmaikä edelleen päälle ja välillä hän unohtaa mitä nätisti hihnassa kävely on tai mikä se seuraaminen oli? "Luoksetulo? Ai, äiti kutsuu nätisti, en tottele. Nyt se jo karjas, pitäisköhän totella? No okei!" Yleisesti ottaen arki kuitenkin sujuu ja rullaa. :)

Uusia ystäviä & luonnonrauhaa

Pitkästä aikaa meillä on taas jotain kerrottavaa. Emännän työrupeama on ohi, työttömyyttä vietellen. Ompahan koiran kanssa enemmän aikaa treenata (Mitä treenata? Myöhän ollaan vaan laiskoteltu...). Etelä-Karjalan reissut jäivät historiaan ja emäntä on taas vapailla markkinoilla. No, ei me Neelan kanssa niitä miehiä mihinkään tarvita! Viime aikoina, herranjestas joko siitä on kuitenkin niin paljon aikaa, tutustuttiin aivan ihaniin ihmisiin ja koiriin. Myö omistajat ollaan toisaalta niin samanlaisia, mutta samaan aikaan niin erilaisia, räpätätejä ja rakastetaan tehdä asioita extempore! Koirat ovat kaikki eri kaliiperia kokonsa ja ulkonäkönsä vuoksi, luonteita unohtamatta mutta silti meillä on kasassa tämmönen ryhmärämä! Kaikista parasta tässä on se, että on omaan pikkuveljeen tutustunut "uudestaan"!

Olihan miulla muutakin assiita. Neelasta on tullut uhmainen teini..... Ennen niin kiltti koiranpentu, joka ei koskaan tuhonnut mitään, on syönyt miulta neljät kenkäparit parittomiksi ja kudematossakin on jo pari reikää. Okei, nyt se on taas rauhottunu kun on pahimmat ihmissuhdesopat ja unettomat yöt takana. Hermo kyllä osaa silti olla välillä kireällä tuon oikuttelujen takia, mutta ei silti lannistuta, kyllä tää joskus rauhottuu - toivottavasti!

Eilen oltiin mukavalla porukalla mökkeilemässä "keskellä ei mitään". Neela oli onnellinen ja ylläripylläri ekana hyppäs lampeen! Saunottiin (emäntä jopa ui, hyrrrrr et oli kylmää vettä!!!!!) ja grillattiin jonka jälkeen sai laittaa villasukat jalkaan ja kynttilöitä palamaan. Syksyn korkkaus. <3 Rakastan pimeneviä iltoja, kun saa ettiä villasukat jalkaan ja mikä parasta - saa olla kynttilöiden suurkuluttaja!